Vappu tuli ja meni ja siitä toipuminen vei kokonaiset kaksi vuorokautta. Että pitikin ottaa osaa juhlintaan. Kuningas alkoholi osoitti taas kammottavan ja kieron luonteensa ja vakuutti mut silmittömästä pahuudestaan. Ei ole kyseinen nautintoaine mua varten. Ja kun koko ilta meni muutenkin aika puihin. Kahdeksan vuoden takainen kotibilepoka ilmestyi sattumalta samaan porukkaan ja vannoi mulle loppuillasta ikuista rakkautta. Käsissä oli äkkiä joku kummallinen kolmiodraama. Ahdistuin ja lähdin kotiin.

Eilenkin oli vielä veto aika lopussa, joten lojuin sohvalla ja lukaisin Paasilinnan Hurmaavan joukkoitsemurhan. Yritin myös aloittaa Waltarin Sinuhea ties kuinka monetta kertaa, mutten pääse koskaan ensimmäistä lukua edemmäs. Katsoin lopulta leikkaamattoman version Cannibal Holocaustista. Kyseessähän on yksi kaikkien aikojen pahamaineisimmista leffoista, joka bannattiin miltei 50 maassa mm. sisältämänsä raiskauksien, väkivallan ja aitojen eläinten lahtauksien takia. Julma leffa se kieltämättä on, mutta jotenkin tuntuu, että esim. Madventuresin tuoreimmassa kaudessa on nähty vähintään yhtä järkyttävää matskua. Leffassa oleva kilpikonnan paloittelu oli kyllä aivan liikaa ja poistuin huoneesta.

Oon pitänyt n. kuukauden mittaisen tauon kirjoittamisesta. Leffojakaan ei oo tullut arvioitua viime viikkoina kovin montaa. Kesän myötä tahti tosin kiihtyy, kun Jenkeissä puskee valkokankaille jokakesäiset blockbusterit. Uusi Star Trek näyttää itse asiassa aika mielenkiintoiselta.